<

300mm F6 Dobson (2/3)

Pääpeilin pidin

Pääpeilin pidin oli ensimmäinen osa koko kaukoputkesta minkä tein. Peilin kun tulee olla pitimellään kiillotuksen ja muotoilun aikana. Tästä syystä suunnittelinkin pitimen sellaiseksi, että sen päällä voi siis myös kiillottaa.

Yritin tehdä pitimestä mahdollisimman yksinkertaisen ja helpon toteuttaa. Hitsiä minulla ei ollut käytössä, joten se täytyi ottaa huomioon. Sahasin 21mm filmivanerista taustalevyn, 3mm alumiinilevystä kolmiot, sekä luudanvarresta ulokkeet jotka pitävät peilin paikallaan. Ulokkeisiin on porattu reikä läpi epäkeskosti, jolloin ne voidaan säätää sopivalle etäisyydelle peilistä. Ulokkeiden läpi kulkee 8mm kierretanko. Toisessa päässä on mutteri, toisessa "ruuvirengas". Ruuviosaan on kieritetty kumiletkua, näin peiliä tippumasta estävät kynnet eivät naarputa peilipintaa.

Alumiinikolmioiden täytyy liikkua, joten niitä ei voi pultata taustalevyyn kiinni. Asensin kolmioiden alle hattumutterit joiden läpi on porattu 8mm reikä. Näiden päällä kolmiot pääsevät liikkumaan kun pultteja ei kiristetä täysin. Kolmiot on yhdistetty toisiinsa jotta ne pysyisivät oikeassa asennossa. Taustalevyyn on lisäksi pultattu kierretanko jossa on 30mm leveää vyötä. Tämän päällä peili lepää rauhassa. Peilin takana on lisäksi 90mm tietokonetuuletin joka auttaa peiliä jäähtymään.

Apupeilin pidin

Sain peilini valmiiksi juuri ennen hiihtolomaa, joten minulla oli käytännössä viikko aikaa rakentaa koko kaukoputki. Ennestään valmiina oli siis vain pääpeilin pidin. Hiihtoloman alussa lähdin liikkeelle apupeilin pitimestä. Se on myös mekaanisesti vaativin osa, joten yritin ratkaista senkin mahdollisimman yksinkertaisella idealla, mutta silti toimivalla.


Porasin 18mm filmivanerista 40mm läpimittaisia kiekkoja jotka sitten liimasin yhteen. Tämän jälkeen porasin 10mm reiän vanerilieriöstä läpi ja 20mm reikää poratteassa jätin 10mm matkaa pohajaan. Näin 8mm kierretanko muttereineen istuu väljästi lieriössä ja jättää tilaa säätöä varten. Tämän jälkeen sahasin lieriön 45° kulmaan ja lakkasin sen.

Seuraavaksi otin 45mm pätkän 13mm läpimittaista alumiiniputkea. Sahasin siihen ristikkäin 30mm syvät lovet pitimen jalkoja varten. Alumiiniputken päällä on 5mm paksuinen alumiinikolmio jossa on 3mm kierteistetty reiät säätöruuveja varten. Kolmion pohjaan on liimattu vaneriympyrä joka estää alumiiniputken leviämisen jalkoja kiristettäessä.


Jalat tein 1mm paksuisesta ja 30mm leveästä peltirimasta. Sisimmät päät jotka tulevat alumiiniputkeen kiinni on taivutettu n.2mm verran. Nyt kun pelti ujutetaan alumiiniputken uraan niin siellä se pysyy. Jalan uloimmat päät taivutin 10mm ja porasin 8mm reiät heti taitoskohdan viereen. Nyt kun pultin pää viilataan suoraksi ja laitetaan reikään, estää taitos sen pyörimisen. Ei siinä sitten enää muuta kuin härveli maalaukseen ja kierretanko muttereineen koko hässäkän läpi. Sitten liimasin apupeilin paikoilleen silikonilla ja siinä se.

Yläosa

Apupeilin pitimen jälkeen tein putken yläosan. Piirsin kaksi rinkulaa 9mm koivuvanerille ja leikkasin ne jyrsimellä. Sitten siistin reunat tasohiomakoneella. Leikkasin myös taustalevyt etsintä ja tarkennuslaitetta varten. Sitten nämä osat menivätkin lakattavaksi. Lakkasin ne ensin peitsilakalla, sitten hioin niitä hieman ja lopuksi lakkasin vielä päälle venelakkaa. Lakkasin myös muut putken osat samalla tavalla.


Leikkasin neljä 20mm läpimittaista alumiiniputkea putkileikkurilla. Porasin putkiin tarvittavat reiät ja löin putken päihin puutapit. Tapit on kiinnitetty sivulta ruuvilla, joten ne eivät lähde pyörimään. Nyt kun kaikki osat olivat valmiit, oli kokoamisen vuoro. Kiinnitin vanteet ruuvilla alumiiniputkiin kiinni. Taustalevyt menivät ruuveilla ja liimalla. Alimmaiseen vanteeseen ruuvasin neljä alumiiniprofiilin pätkää joissa oli 8mm leväe lovi kiinnityspultteja varten. Näihin kohtiin ristikko kiinnitetään.

Kun yläosa oli kasassa ja apupeilinpidin siihen asennettuna, leikkasin mustasta 1mm paksuisesta muovista valosuojan yläosan ympärille. Sen toinen puoli on matta ja toinen kiiltävä. Näin se ei sisäpuolelta heijasta valoa ja ulkopuoli näyttää kauniin kiiltävältä. Tavaraa saa ainakin Teollisuus Etolasta. Ison levyn hinta on 12e. Suojaan täytyi myös porata neljä reikää apupeilin pidintä varten. Muovin kiinnitin vanteisiin ohuella kaksipuolisella teipillä. Lisäksi leikkasin vielä erillisen valosuojan yläosan sulle. Se on mitoitettu niin että tarkennuslaitteesta ei voi nähdä muuta kuin mustaa.


Kun kaikki oli valmista, täytyi yläosa punnita. Yläosan painosta kun riippuu peililaatikon koko, ristikon pituus ja jalustan korkeus. Tästä syystä yläosa täytyy saada mahdollisimman kevyeksi ja siksi se myös täytyy tehdä ensimmäisenä. Vaakaa minulla ei ollut, mutta muistin eräältä koulun fysiikantunnilta miten sellainen tehtiin. Otin pätkän luudanvartta ja 2kg käsipainon. Asensin painon toiseen päähän ja yläosan toiseen päähän. Nyt laskin yläosan painon momenttien avulla. Tulokseksi sain 2,4kg, piirroksissa olin laskenut sen painoksi 2,5kg...eli aika lähelle.


Tarkennuslaitteen ajattelin ensin tilata Kine Opticsistä USA:sta. Kyselinkin tilauksesta irkissä kunnes selvisi, että eräällä harrastajalla olikin sellainen käyttämättömänä. Vielä samana iltana sain tarkennuslaitteen käsiini ja vielä kotiin kuljetettuna. Tarkennuslaitteeseen mahtuu siis 2" okulaarit ja adapterilla myös perinteiset 1.25" okulaarit. Kuva tarkennetaan pyörittämällä, okulaariholkin ulkopinta toimii laakerina. Liike on sulava, pehmeä eikä tuon tyyppisessä focuserissa ole myöskään yhtään klappia. Toimii kuin unelma!

Peililaatikko

Peililaatikon tein samasta 9mm vanerista kuin yläosankin. Ennen leikkaamista jyrsin kaikki pyöreät osat. Tämän jälkeen sahasin kaikki osat irti vanerilevystä ja kokosin laatikon. Kulmiin laitoin 20mm leveää listaa jonka kiinitin liimalla ja pienillä ruuveilla. Näin laatikon ulkopuolelle ei jää näkyviin mitään ruuveja. Aivan peilin edessä on levy jossa on halkaisijaltaan heiman peiliä suurempi aukko. Laatikon päällä on myös levy jossa on 370mm levyinen aukko. Päällimmäinen levy on irtonainen. Näin yläosa voidaan laittaa kuljetuksen ajaksi laatikon sisälle suojaan. Päällimmäisen levyn aukkoon on tehty vielä kansi estämään pölyn pääsyn laatikon sisälle. Peililaatikon takimmainen alareuna on pyöristetty, näin jalustasta voidaan tehdä matalampi kun laatikko ei tarvitse niin paljoa tilaa kääntyäkseen.

Kun laatikko oli kasassa, oli lakkauksen vuoro. Lakkaamisen jälkeen maalasin laatikon sisäosat mustaksi spray-maalilla heijastuksien estämiseksi. Tämän jälkeen porasin tarvittavat reiät kiinnityspalikkoja varten ja sitten sainkin jo jotain osviittaa putken lopullisesta koosta. Yllättävän järkäle siitä näytti tulevan.

Deklinaatioakselit

Delklinaatioakseleita varten tarvitsin 30mm vaneria, sitä kun en mistään löytänyt niin päätin tehdä sen itse. Liimasin kaksi 15mm koivuvaneria yhteen ja jätin yöksi prässiin. Kyllä siitä ihan kunnon vaneria tuli. Seuraavaksi piirsin molemman akselit vanerilevylle ja kävin jyrsimään. Minun oli ensin tarkoitus jyrsiä kolmiot levystä läpi, mutta sitten päätin jättää ne puolitiehen.


Jyrsimen käyttö vaati kieltämättä hieman totuttelua. Ennen putken tekoa en koskaan ollut jyrsintä kädessä pitänyt joten ei ihmekkään. Aluksi jyrsiminen tuotti vaikeuksia kun halusin jyrsiä liian paksun kerroksen kerrallaan. Sainpahan siinä sitten yhden teränkin poikki. Homma rupesi kuitenkin taas luistamaan kun otin useita ohuita kerroksia pois.

Huomasin pian että ei kannata jyrsiä kokonaan kolmiota. Jyrsin ensin ääriviivoja pitkin loven, tämän jälkeen vasaroin talttapäisellä ruuvimeisselillä (ei ollut talttaa) vanerikerroksia pois. Sitten viimeistelin pohjan jyrsimellä. En sitä kuitenkaan saanut aivan sileäksi joten pohjasta tuli aika epätasainen.


Kun sitten olin jyrsinyt kolmiot, leikkasin puoliskot toisistaan irti ja pyöristin ulkoreunan tasohiomakoneella. Kolmioita hioessani sainkin sitten huomata että minun olisi pitänyt tehdä toinen akseli peilikuvana. Siinä oli kyllä lähellä lentää akselit seinään. Koko päivä niihin oli mennyt ja paja oli kuin ydinsodan jäljiltä. Kaikkialla oli senttien pölykerros. Ratkaisin sen kuitenkin jyrsimällä akseleista yhdet "puolapuut" pois joten niistä tuli symmetrisiä. Kolmoiden ruman pohjan keksin päällystää mustalla muovilla. Akseleiden reunoista jyrsin vielä hieman reunaa pois alumiiniputkia varten. Kun kaikki oli valmista, lakkasin akselit. Tämän jälkeen pääsi jyrsin sekä jyrsijän hermot lepäämään. Lopputolos on ehkä vielä parempi mitä sen alunperin piti olla. Akseleille liimasin kontaktimuovia joka vähentää kitkaa.

Edellinen

1 2 3

Seuraava